Ei täällä tapahdu mitään!
Mulla on nyt ekaa kertaan sitten Suomesta lähdön jälkeen viikonloppu (jos ei lasketa niitä paria ekaa viikkoa maassa, kun pyöriskeltiin siellä täällä eikä oikein tehty mitään.. tai niitä paria viikkoa kun odotin töitä täällä). Kokonaista kaks peräkkäistä vapaapäivää! Eka päivä on nyt noin puolessa, ja oon jo puolikuoliaaksi tylsistynyt, eli vahvasti menee. Ei edes mennä leffaan tänään, kun siellä ei tuu mitään. Haluisin käydä kattoo Oddballin, koska siinä on pingviinejä, mut se meni vaan päivänäytöksenä :(
Hiljalleen alkaa jonkinlainen deadline muodostua täällä Ayrissa olemiselle. Mitään varmaa päivämäärää ei vielä ole, mut arviolta marraskuun alun/keskivaiheen tienoilla sadonkorjuu on mun farmilla ohi. Eilen mulla tuli puolet viisumipäivistä täyteen ja oon laskeskellut että tällä tahdilla (6 töitä, 1 vapaa) saan päiväni täyteen marraskuun 14. Tietysti tosin Australian hallitus/maahanmuuttovirasto muutti tossa kuukausi takaperin toisen vuoden viisumia koskevia sääntöjä, et en oo enää aivan varma et tarviiko mun edes saada noita päiviä niin tarkasti kasaan. Käytännössä siis määrät ei muuttunut mihinkään, edelleen pitää suorittaa 88 päivää tietynlaista työtä, mut tähän asti se on todistettu jollain lomakkeella. Käytännöt vaihtelee, joskus farmarit allekirjoittaa sen lappusen joka päivä, meidän hostellissa tehdään niin että manager hoitaa päivien kuittauksen sitten kun täältä lähtee. Nyt ne säännöt kuitenkin muuttui niin, että jatkossa toisen vuoden viisumin hakemisen yhteydessä täytyy toimittaa pay slipit joista tulee ilmetä työtunnit. No problemo, saadaan ne täällä ihan asiaankuuluvasti viikottain. Mut Immi (eli maahanmuuttovirasto) ilmeisesti tulkitsee ne palkkakuitit siten, että 38 tuntia viikossa on yhtä kuin 7 suoritettua farmipäivää. Eli joillain farmeilla (tai kaivoksilla, raksoilla ja kalastusaluksilla, jotka kaikki myös kuuluu näihin "viisumitöihin") työskennellään täyttä päivää viitenä päivänä viikossa ja tää lasketaan täydeksi viikoksi. Mun farmi kuitenkin tekee pääasiassa lyhyempää päivää, viimeisessä payslipissa mulla oli tunteja vaan 34 ja siinä oli kuusi päivää töitä. Et tiedä sitten. Immin sivuilla kuitenkin sanotaan, että jos työ on alkanut ennen näiden muutosten voimaantuloa, niin se on ok, eikä uusia säädöksiä tällöin sovelleta. Mun työ alkoi vajaa kuukausi aiemmin, joten..? Nää muutokset tuli vähän yllättäen, ne kohtasi paljon vastustusta eikä oikein kukaan vielä tiedä et mitä ne käytännössä tarkoittaa. Oon seurannut yhtä FB-ryhmää jossa on paljon keskustelua tästä aiheesta, moni sieltä on ollut yhteydessä Immiin ja tyyliin kaikki on saanut kysymyksiinsä vähän erilaisia vastauksia.
Isoin syy sille vastustukselle tossa asiassa on se, että se karsii wwooffaajien määrää. Wwoof = willing workers on organic farms. Täällä toi termi on yleistynyt tarkoittamaan vapaaehtoistyötä. Käytännössä siis reissaaja menee asumaan jollekin farmille, hänelle tarjotaan ilmainen majoitus ja ruuat siitä, että hän työskentelee farmilla 4-5 tuntia neljänä, viitenä päivänä viikossa. Nää ei edes välttämättä oo aina farmeja, ne voi olla tavallisten ihmisten koteja, joissa tarvitaan vaikka apua jossain remontissa, seinien maalausta jne. Musta toi idea on ihan mahtava, ja oon siitä edelleen kiinnostunut (Vesalat, ehkä tekin voisitte ottaa vaikka jonkun aussin sinne vaikka sitä autotallia kunnostamaan, tai lapsia hoitamaan?) Siinä pääsee kuitenkin tutustumaan vähän syvemmin täkäläiseen kulttuuriin ja näkemään normaalia elämää. Ei onnistu ihan noin hostellissa asuessa.
Jotkut näistä paikoista tarjoaa asumisen ja ruokailun lisäksi myös pientä palkkaa, tyyliin 200 dollaria viikossa.
Osallistuin sit siellä Facebook-ryhmässä yhteen tollaiseen keskusteluun missä moni pientilallinen avautui siitä miten niiden bisnes ja elinkeino saattaa mennä nurin ton viisumisäädön takia. Vapaaehtoistyöstä ei oikein voi tarjota pay slipeja, eikä reissaajat ehkä enää halua tulla tollaisiin töihin jos se ei hyödytä niitä toisen vuoden viisumia hakiessa. Vaikka majoittaja tarjoaiskin sitä "viikkorahaa" ja tekis sen maksamisesta viralliset dokumentit, se ei kelpaa, koska palkan täytyy olla Australian lakien mukainen minimipalkka, ja sitä tollainen ei tosiaan oo, vaikka järjestely miellyttäiskin sekä työnantajaa että -tekijää.
Mä tekisin ihan ilomielin jotain tollaista työtä, oli se sit täysin vapaaehtoista tai tota nimellistä korvausta vastaan olevaa. Enemmän se kokemus siinä kiinnostaa, eikä sitä rahaa tartte tulla niin paljon jos kaikki muut tärkeät kulut katetaan työntarjoajan puolelta. Tää sitten poikikin mulle parikin työtarjousta :D toinen oli joku hevostila New South Walesissa, toinen joku country hotel South Australiassa. Kiitin molempia tarjouksesta, "mutta valitettavasti aion työskennellä sadonkorjuun loppuun saakka nykyisessä työpaikassani". Heppatalli toivotti mukavia reissuja, hotellinomistaja pyysi ottamaan yhteyttä kun olen valmis täällä. Kertoi että heillä on farmeja siinä ympäristössä, että Joonaksellekin vois löytyä töitä. Majoituksen ja ruuan lisäksi tosta myös maksettaisiin sitä taskurahaa. Aion ilman muuta olla yhteydessä kunhan täältä päästään, olis huikeeta päästä tollaiseen! Jopa Jorppis tykkäs ideasta, joten ehkä ollaan etelässä vielä tän vuoden puolella!
Oikeastaan ollaan muutenkin. Ollaan nyt pyöritelty tässä muutamia vaihtoehtoja sille, mitä tehdään kun lähdetään täältä. Kaks kuukautta on aika lyhyt aika ja olis kiva jos olis joku suunnitelma jatkolle. Aluks mietittiin et jos lähdettäis lomalle :D Indonesia on tossa vieressä ja Balilla olis kiva päästä käymään, ja kyllä perkele ollaan tän raadannan jälkeen loman tarpeessa. Sieltä oltais sit lennetty Perthiin ja ostettu sieltä auto ja lähetty länsi- ja etelärannikon kautta kiertämään takaisin itään. Päädyttiin nyt kuitenkin siihen että olis epäkäytännöllistä lähteä nyt ulkomaille. Ollaan jouduttu ostamaan täällä kaikkea paistinpannua sun muuta, mille varmasti on vielä jatkossakin käyttöä, ja kaiken tollaisen kiikuttaminen parin viikon lomaa varten olis ehkä vähän hölmöä. Jätetään se Aasia siis toistaiseksi siihen kun vuosi (tai kaks) täällä on tullut täyteen.
Joten nyt meillä on plan B muovautumassa. Palataan varmaan aluksi Cairnsiin. Haluun vihdoin päästä sinne Valliriutalle snorklaamaan, ja siihen Cairns on paras paikka. Sieltä myös löytyy kaikkien isojen valtakunnallisten autovuokraamojen toimipisteet. Ollaan siis kelattu että vuokrataan pieni camper pariksi viikoksi ja huristellaan sillä vajaat 2000 kilometriä Cairnsista Brisbaneen, ja jos oikein hulluks heittäydytään niin ehkä Sydney'n asti. Tohon matkan varrelle mahtuu ainakin miljoona paikkaa missä haluun ja halutaan käydä. Tällaista camperia ollaan katsottu, kahdelle viikolle hintaa tulis reilut 800 dollaria. Tosta seuraava vaihtoehto olis noin $1120 kahdelta viikolta, mut siellä olis jääkaappi :D
Jos ajaminen täällä ei osoittaudu hirveän paskaksi, ostetaan varmaan oma auto jossain vaiheessa. Mä en oo täällä ajanut vielä kertaakaan, Joonas pari kertaa ja vihannut joka hetkeä. Musta tiet ja liikenne täällä vaikuttaa tosi samankaltaisilta kuin Suomessa - yksinkertaiselta ja helpolta. Esimerkiks Englannissa tiet vaikuttaa paljon kapeammilta ja jotenkin oudoilta. Mut Joonas nyt on semmonen reikä ratissa muutenkin, et eiköhän täälläkin se ajelu sitten tuu lankeemaan mulle. Sen verran joudun periaatteitani syömään et hommataan automaatti (niin vuokra-autossa kuin omassakin, jos sellaiseen päädytään). Kai se vähän helpottaa vääränpuoleiseen liikenteeseen tottumista kun on vähemmän ajateltavaa.
No rupeshan sitä asiaa taas löytymään kun alko vaan kirjottaa. Ois enemmänkin, mut en nyt venytä tästä ihan kilometrimittaista. Ens kertaan! (yritin tähän suurella epätoivolla lisätä pari täytekuvaa, mut tää superb-netti... ei sit saatana!)
keskiviikko 23. syyskuuta 2015
Lomaa lomasta
Tunnisteet:
ayr,
duunia,
matkanteko,
suunnitelmia
Sijainti:
Ayr QLD, Australia
torstai 3. syyskuuta 2015
Jos kauppaan haluat mennä nyt..
Australiassa on kauppoja, joista saa tavaraa australialaisia dollareita vastaan. Tänään yksi australian dollari on 67 senttiä, ja yksi euro 1,50 dollaria (sanoo Forex).
Ayrissa on kaks ruokakauppaa, Coles ja Woolworths. Molemmat vastaa kooltaan ja tarjonnaltaan suunnilleen jotain Citymarketia. Me käydään lähinnä Colesilla, koska se on selkeesti edullisempi noista kahdesta. Woolies on vähän sellainen "hienompi" ruokakauppa ihan maanlaajuisesti. Valikoima molemmissa on jokseenkin sama, Wooliesilta saa myös Jamie Oliver -tuotteita joita sit on kans ihan joka lähtöön :D
Ennen tänne tuloa vähän jännitti et miten rahat riittää esim. syömiseen, koska joka paikasta kuultiin vaan että tää on ihan sikakallis maa ja kaikki maksaa hunajaa. No en nyt tiedä. Palkat täällä on kovat, mun tuntiliksa on tällä hetkellä $21,6, joten ei noita hintoja ihan suoraan pysty edes vertaamaan.
Syödään täällä ihan samoja juttuja kuin Suomessakin. Hostellissa on keittiö, mitä nyt vähän huonosti varusteltu. Uuneja ei esimerkiks oo ollenkaan, ainoastaan yks sellainen mikrouuni (?) tai mikälie grilli. Kaikki liedet on sellaisia siirreltäviä kaasuliesiä, niit on varmaan tusina siellä. Jokaisella asukkaalla on oma kylmälaukku joita myydään joka paikassa, sellaisessa on säilöttävä kaikki mitä kylmässä mielii pitää. Yksin se vois olla aika paska systeemi, mut meillä niitä kassejakin on tietty kaks. Samoin hostelliin saapuessa saatiin sellaiset muoviset säilytyslaatikot joissa oli lautanen, kulho, kuppi ja aterimet. Me käytetään toista astioille ja toisessa säilytetään kuivakamoja. Ollaan jouduttu ostamaan oma kattila ja pannu, puiset kauhat ja puolenkymmentä säilytysrasiaa. Meillä tota omaa kamaa on loppuviimeks tosi vähän, esimerkiks tosi moni japanilainen on kiikuttanut tänne omat riisikeittimensä :D!
No mitä se ruoka täällä sit maksaa? Mä arvelisin et hinnat on tosi samat kuin Suomessa. En oikeestaan käännä mitään hintoja täällä, koska mitä siitä hyötyy? Kun asuu ja työskentelee täällä, se on vähän eri asia kuin jos olisi kesälomarahoilla vaan käymässä. Ei noi oikein oo verrannollisia.
Vihannekset tuntuu jotenkin kalliilta. Täällä varmaan 98% tuotteista on kotimaisia, koska maa on niin iso ja kattaa miljoona eri ilmastoa, niin täällä voidaan viljellä melkein kaikkea. Äkkiseltään tulee mieleen vaan kolme tuotetta (kiivit, persimonit (?) ja osa viinirypäleistä) mitkä on tulleet jostain muualta. Nythän täällä tosiaan alkoi kevät, joten vuodenaika varmaan vaikuttaa tarjontaan ja hintaan, ihan siinä missä Suomessakin. Maan suurimmat banaanintuottajat on tässä meidän lähistöllä ja ne kasvaa ympäri vuoden - banaani hyvin harvoin maksaa yli kahta dollaria kilolta.
Kiivejä mä vedän päivittäin, ostetaan yleensä 8 hedelmän rasiassa jos ne on tarjouksessa, silloin maksaa jotain 3,5-5 dollaria. Vaihtoehtoisesti voi olla esim. 6 kiiviä kahdella dollarilla. Tomaatit on yleensä noin 4,98 per kilo, vähän mallista riippuen. Suomessa meni eniten kirsikkatomaatteja, täällä 250 gramman rasia maksaa saman verran kuin kilo normaaleja niin eipä oo tullut syötyä..
Nyt on ruvennut menee myös paljon mansikoita! Ne ei oo täällä yhtä hyviä kuin Suomessa parhaillaan, mut kelpaa. Wooliesilla on parempia, nyt viime aikoina on ollut 2 rasiaa (250 g/rasia) neljällä dollarilla, eilen oli vaan $2,80.
Maito on jotakuinkin dollarin litralta, sitä saa suunnilleen kymmenessä eri rasvaluokassa joiden eroista mulla ei oo aavistustakaan. Oletan juovani kevytmaitoa, mut voi se olla vähärasvaistakin. Tai rasvatonta. Puolen kilon paketti spagettia (hi fibre tai täysjyvä, jota täällä muuten on tasan kahdenlaista) maksaa kaksi dollaria. Puoli kiloa 17% naudan jauhelihaa 4,50 - hinta määräytyy rasvan mukaan, saman kokoinen paketti 3% jauhelihaa on 6,50 dollaria. Kana täällä on aika kallista, paitsi jos ostaa kokonaisen :D ne on 3,50 per kilo, mutta perus rinta- tai reisifilee on yleensä yli kympin kilo. Ei osteta jos ei oo tarjouksessa, esim $8/kg. Fileesuikaleita en täällä oo nähnyt, vaan ne on aina sellaisia isoja mötisköjä joita sitten pitkään ja hartaasti itse suikaloidaan. Koipia ja siipiä myydään myös paljon ja ne on myös aika edullisia. En oo tainnut nähdä kuin yhden valmiiksi marinoidun siipipaketin, pääsääntöisesti kaikki lihat ym on olleet maustamattomia.
Kananmunat on kalliita, halvin tiu mitä on vastaan tullut oli 2,80 dollaria, keskihinta pyörii jossain vitosen paikkeilla. Suomalainen hostellista vielä kirosi että munat on täällä ihan paskoja, niistä menee kuori rikki kun laskee vettä päälle.
Pieni purkki tonnikalaa on 80 senttiä. Purkki kermaa 1,30. Pastakastikkeita täällä on ainakin sataa eri sorttia, siis Dolmioita ja vastaavia. Isot purkit on yleensä kolmen dollarin luokkaa, mausta ja merkistä riippuen. Nuudelit on 50-60 senttiä pussi.
Leipä on jo ihan oma tarinansa. Leipäosastolla tarttee aurinkolasit, koska se kaikki valkoisuus häikäisee. Täällä on kova sandwich-kulttuuri, lapsille esimerkiks tehdään kouluun välipalat mukaan (on niillä myös ruokailu, mikä ymmärtääkseni on maksullinen) ja käytännössä se tarkoittaa voileipää. Moni päiväretki mitä ollaan katottu tarjoaa myös lounaan lisäksi välipalaleivän. Mä teen joka päivä töihin kaksi voileipää mukaan. Joku 90% leivästä on paahtista, valkoista tai jopa wonder whitea. Colesilla myydään tyyliin kahta täysjyvää ja yhtä moniviljaleipää. Me ostetaan pääasiassa Colesin oman leipomon leipää (täysjyväpaahtista), se on tuoretta ja maksaa dollarin paketti (680 grammaa). Joskus välillä haetaan Wooliesilta täysjyväsämpylöitä kun siellä on vähän laajempi valikoima.
Molempien kauppojen omilta leipomoilta on jotain rye sour dough rollseja, eli olisko ne jotain ruislimppuja? Ei olla koitettu, mut todistettavasti täältäkin sais ruista!
Yks päivä tehtiin makaronilaatikkoa, ostettiin sellasia pieniä foliovuokia sitä varten :D ai vitsi että oli hyvää parin kuukauden tauon jälkeen. Pääsääntöisesti ollaan syöty jotain spagettia ja jauhelihakastiketta, perunaa ja jauhelihakastiketta, jauhelihaa ja kastiketta.. Ehkä kerran viikossa käydään ulkona syömässä, eli haetaan pitsaa tai subia tms.
Ja mun lempiruoka - herkut. Ne on kalliita :( joku Mars-patukka maksaa lähtökohtaisesti kaks dollaria. Varsinaista karkkia ei oikeen oo, suklaata vaan, eikä sekään yleensä mitään hyvää. Meillä on Suomesta vielä yks jättipussi Dumleja joita säästelen ehkä hamaan loppuun asti. Odotan edelleen faijalta sitä pakettia joka varmaan on hukkunut jonnekin Tyynellemerelle... Haluun Marabouta!!
Sipsiä täältä saa vaan pienissä pusseissa. Isotkin pussit on alle 200 grammaa. Ostetaan halppismerkkiä, kaks dollaria per pussi. Parhaillaan noistakin saa maksaa jotain 4-5 dollaria per pussi. Maut on usein aika omituisia; chicken (pahaa), honey soy chicken (pahaa), bbq ribs (en oo maistanut), salt & vinegar (pahaa).. oikeestaan naturalin lisäks ainut hyvä on sweet chili & sour cream. Sama yhdistelmä muuten on tosi hyvää bataattilohkojen kanssa, siis silleen dippinä!
Limu on suht edukasta jos ostaa paljon. Melkein aina on jotain 2 for $3 tarjouksia, hyödynnetään niitä. Pikkupullot maksaa helposti kolme dollaria, kun 2 litran pullon voi saada kahdella ja puolella..
Et ei tää nyt niin erilaista täällä oo. Suunnilleen samat tuotteet ja mun mielestä suunnilleen samat hinnat.
Ayrissa on kaks ruokakauppaa, Coles ja Woolworths. Molemmat vastaa kooltaan ja tarjonnaltaan suunnilleen jotain Citymarketia. Me käydään lähinnä Colesilla, koska se on selkeesti edullisempi noista kahdesta. Woolies on vähän sellainen "hienompi" ruokakauppa ihan maanlaajuisesti. Valikoima molemmissa on jokseenkin sama, Wooliesilta saa myös Jamie Oliver -tuotteita joita sit on kans ihan joka lähtöön :D
Ennen tänne tuloa vähän jännitti et miten rahat riittää esim. syömiseen, koska joka paikasta kuultiin vaan että tää on ihan sikakallis maa ja kaikki maksaa hunajaa. No en nyt tiedä. Palkat täällä on kovat, mun tuntiliksa on tällä hetkellä $21,6, joten ei noita hintoja ihan suoraan pysty edes vertaamaan.
Syödään täällä ihan samoja juttuja kuin Suomessakin. Hostellissa on keittiö, mitä nyt vähän huonosti varusteltu. Uuneja ei esimerkiks oo ollenkaan, ainoastaan yks sellainen mikrouuni (?) tai mikälie grilli. Kaikki liedet on sellaisia siirreltäviä kaasuliesiä, niit on varmaan tusina siellä. Jokaisella asukkaalla on oma kylmälaukku joita myydään joka paikassa, sellaisessa on säilöttävä kaikki mitä kylmässä mielii pitää. Yksin se vois olla aika paska systeemi, mut meillä niitä kassejakin on tietty kaks. Samoin hostelliin saapuessa saatiin sellaiset muoviset säilytyslaatikot joissa oli lautanen, kulho, kuppi ja aterimet. Me käytetään toista astioille ja toisessa säilytetään kuivakamoja. Ollaan jouduttu ostamaan oma kattila ja pannu, puiset kauhat ja puolenkymmentä säilytysrasiaa. Meillä tota omaa kamaa on loppuviimeks tosi vähän, esimerkiks tosi moni japanilainen on kiikuttanut tänne omat riisikeittimensä :D!
No mitä se ruoka täällä sit maksaa? Mä arvelisin et hinnat on tosi samat kuin Suomessa. En oikeestaan käännä mitään hintoja täällä, koska mitä siitä hyötyy? Kun asuu ja työskentelee täällä, se on vähän eri asia kuin jos olisi kesälomarahoilla vaan käymässä. Ei noi oikein oo verrannollisia.
![]() |
| Näitä mä poimin työkseni. |
Kiivejä mä vedän päivittäin, ostetaan yleensä 8 hedelmän rasiassa jos ne on tarjouksessa, silloin maksaa jotain 3,5-5 dollaria. Vaihtoehtoisesti voi olla esim. 6 kiiviä kahdella dollarilla. Tomaatit on yleensä noin 4,98 per kilo, vähän mallista riippuen. Suomessa meni eniten kirsikkatomaatteja, täällä 250 gramman rasia maksaa saman verran kuin kilo normaaleja niin eipä oo tullut syötyä..
Nyt on ruvennut menee myös paljon mansikoita! Ne ei oo täällä yhtä hyviä kuin Suomessa parhaillaan, mut kelpaa. Wooliesilla on parempia, nyt viime aikoina on ollut 2 rasiaa (250 g/rasia) neljällä dollarilla, eilen oli vaan $2,80.
Maito on jotakuinkin dollarin litralta, sitä saa suunnilleen kymmenessä eri rasvaluokassa joiden eroista mulla ei oo aavistustakaan. Oletan juovani kevytmaitoa, mut voi se olla vähärasvaistakin. Tai rasvatonta. Puolen kilon paketti spagettia (hi fibre tai täysjyvä, jota täällä muuten on tasan kahdenlaista) maksaa kaksi dollaria. Puoli kiloa 17% naudan jauhelihaa 4,50 - hinta määräytyy rasvan mukaan, saman kokoinen paketti 3% jauhelihaa on 6,50 dollaria. Kana täällä on aika kallista, paitsi jos ostaa kokonaisen :D ne on 3,50 per kilo, mutta perus rinta- tai reisifilee on yleensä yli kympin kilo. Ei osteta jos ei oo tarjouksessa, esim $8/kg. Fileesuikaleita en täällä oo nähnyt, vaan ne on aina sellaisia isoja mötisköjä joita sitten pitkään ja hartaasti itse suikaloidaan. Koipia ja siipiä myydään myös paljon ja ne on myös aika edullisia. En oo tainnut nähdä kuin yhden valmiiksi marinoidun siipipaketin, pääsääntöisesti kaikki lihat ym on olleet maustamattomia.
Kananmunat on kalliita, halvin tiu mitä on vastaan tullut oli 2,80 dollaria, keskihinta pyörii jossain vitosen paikkeilla. Suomalainen hostellista vielä kirosi että munat on täällä ihan paskoja, niistä menee kuori rikki kun laskee vettä päälle.
Pieni purkki tonnikalaa on 80 senttiä. Purkki kermaa 1,30. Pastakastikkeita täällä on ainakin sataa eri sorttia, siis Dolmioita ja vastaavia. Isot purkit on yleensä kolmen dollarin luokkaa, mausta ja merkistä riippuen. Nuudelit on 50-60 senttiä pussi.
Leipä on jo ihan oma tarinansa. Leipäosastolla tarttee aurinkolasit, koska se kaikki valkoisuus häikäisee. Täällä on kova sandwich-kulttuuri, lapsille esimerkiks tehdään kouluun välipalat mukaan (on niillä myös ruokailu, mikä ymmärtääkseni on maksullinen) ja käytännössä se tarkoittaa voileipää. Moni päiväretki mitä ollaan katottu tarjoaa myös lounaan lisäksi välipalaleivän. Mä teen joka päivä töihin kaksi voileipää mukaan. Joku 90% leivästä on paahtista, valkoista tai jopa wonder whitea. Colesilla myydään tyyliin kahta täysjyvää ja yhtä moniviljaleipää. Me ostetaan pääasiassa Colesin oman leipomon leipää (täysjyväpaahtista), se on tuoretta ja maksaa dollarin paketti (680 grammaa). Joskus välillä haetaan Wooliesilta täysjyväsämpylöitä kun siellä on vähän laajempi valikoima. Molempien kauppojen omilta leipomoilta on jotain rye sour dough rollseja, eli olisko ne jotain ruislimppuja? Ei olla koitettu, mut todistettavasti täältäkin sais ruista!
Yks päivä tehtiin makaronilaatikkoa, ostettiin sellasia pieniä foliovuokia sitä varten :D ai vitsi että oli hyvää parin kuukauden tauon jälkeen. Pääsääntöisesti ollaan syöty jotain spagettia ja jauhelihakastiketta, perunaa ja jauhelihakastiketta, jauhelihaa ja kastiketta.. Ehkä kerran viikossa käydään ulkona syömässä, eli haetaan pitsaa tai subia tms.
Ja mun lempiruoka - herkut. Ne on kalliita :( joku Mars-patukka maksaa lähtökohtaisesti kaks dollaria. Varsinaista karkkia ei oikeen oo, suklaata vaan, eikä sekään yleensä mitään hyvää. Meillä on Suomesta vielä yks jättipussi Dumleja joita säästelen ehkä hamaan loppuun asti. Odotan edelleen faijalta sitä pakettia joka varmaan on hukkunut jonnekin Tyynellemerelle... Haluun Marabouta!!
Sipsiä täältä saa vaan pienissä pusseissa. Isotkin pussit on alle 200 grammaa. Ostetaan halppismerkkiä, kaks dollaria per pussi. Parhaillaan noistakin saa maksaa jotain 4-5 dollaria per pussi. Maut on usein aika omituisia; chicken (pahaa), honey soy chicken (pahaa), bbq ribs (en oo maistanut), salt & vinegar (pahaa).. oikeestaan naturalin lisäks ainut hyvä on sweet chili & sour cream. Sama yhdistelmä muuten on tosi hyvää bataattilohkojen kanssa, siis silleen dippinä!
Limu on suht edukasta jos ostaa paljon. Melkein aina on jotain 2 for $3 tarjouksia, hyödynnetään niitä. Pikkupullot maksaa helposti kolme dollaria, kun 2 litran pullon voi saada kahdella ja puolella..
Et ei tää nyt niin erilaista täällä oo. Suunnilleen samat tuotteet ja mun mielestä suunnilleen samat hinnat.
Tunnisteet:
eroavaisuuksia,
finanssi
Sijainti:
Ayr QLD, Australia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
