Lomaa lomasta

Ei täällä tapahdu mitään!

Mulla on nyt ekaa kertaan sitten Suomesta lähdön jälkeen viikonloppu (jos ei lasketa niitä paria ekaa viikkoa maassa, kun pyöriskeltiin siellä täällä eikä oikein tehty mitään.. tai niitä paria viikkoa kun odotin töitä täällä). Kokonaista kaks peräkkäistä vapaapäivää! Eka päivä on nyt noin puolessa, ja oon jo puolikuoliaaksi tylsistynyt, eli vahvasti menee. Ei edes mennä leffaan tänään, kun siellä ei tuu mitään. Haluisin käydä kattoo Oddballin, koska siinä on pingviinejä, mut se meni vaan päivänäytöksenä :(

Hiljalleen alkaa jonkinlainen deadline muodostua täällä Ayrissa olemiselle. Mitään varmaa päivämäärää ei vielä ole, mut arviolta marraskuun alun/keskivaiheen tienoilla sadonkorjuu on mun farmilla ohi. Eilen mulla tuli puolet viisumipäivistä täyteen ja oon laskeskellut että tällä tahdilla (6 töitä, 1 vapaa) saan päiväni täyteen marraskuun 14. Tietysti tosin Australian hallitus/maahanmuuttovirasto muutti tossa kuukausi takaperin toisen vuoden viisumia koskevia sääntöjä, et en oo enää aivan varma et tarviiko mun edes saada noita päiviä niin tarkasti kasaan. Käytännössä siis määrät ei muuttunut mihinkään, edelleen pitää suorittaa 88 päivää tietynlaista työtä, mut tähän asti se on todistettu jollain lomakkeella. Käytännöt vaihtelee, joskus farmarit allekirjoittaa sen lappusen joka päivä, meidän hostellissa tehdään niin että manager hoitaa päivien kuittauksen sitten kun täältä lähtee. Nyt ne säännöt kuitenkin muuttui niin, että jatkossa toisen vuoden viisumin hakemisen yhteydessä täytyy toimittaa pay slipit joista tulee ilmetä työtunnit. No problemo, saadaan ne täällä ihan asiaankuuluvasti viikottain. Mut Immi (eli maahanmuuttovirasto) ilmeisesti tulkitsee ne palkkakuitit siten, että 38 tuntia viikossa on yhtä kuin 7 suoritettua farmipäivää. Eli joillain farmeilla (tai kaivoksilla, raksoilla ja kalastusaluksilla, jotka kaikki myös kuuluu näihin "viisumitöihin") työskennellään täyttä päivää viitenä päivänä viikossa ja tää lasketaan täydeksi viikoksi. Mun farmi kuitenkin tekee pääasiassa lyhyempää päivää, viimeisessä payslipissa mulla oli tunteja vaan 34 ja siinä oli kuusi päivää töitä. Et tiedä sitten. Immin sivuilla kuitenkin sanotaan, että jos työ on alkanut ennen näiden muutosten voimaantuloa, niin se on ok, eikä uusia säädöksiä tällöin sovelleta. Mun työ alkoi vajaa kuukausi aiemmin, joten..? Nää muutokset tuli vähän yllättäen, ne kohtasi paljon vastustusta eikä oikein kukaan vielä tiedä et mitä ne käytännössä tarkoittaa. Oon seurannut yhtä FB-ryhmää jossa on paljon keskustelua tästä aiheesta, moni sieltä on ollut yhteydessä Immiin ja tyyliin kaikki on saanut kysymyksiinsä vähän erilaisia vastauksia.

Isoin syy sille vastustukselle tossa asiassa on se, että se karsii wwooffaajien määrää. Wwoof = willing workers on organic farms. Täällä toi termi on yleistynyt tarkoittamaan vapaaehtoistyötä. Käytännössä siis reissaaja menee asumaan jollekin farmille, hänelle tarjotaan ilmainen majoitus ja ruuat siitä, että hän työskentelee farmilla 4-5 tuntia neljänä, viitenä päivänä viikossa. Nää ei edes välttämättä oo aina farmeja, ne voi olla tavallisten ihmisten koteja, joissa tarvitaan vaikka apua jossain remontissa, seinien maalausta jne. Musta toi idea on ihan mahtava, ja oon siitä edelleen kiinnostunut (Vesalat, ehkä tekin voisitte ottaa vaikka jonkun aussin sinne vaikka sitä autotallia kunnostamaan, tai lapsia hoitamaan?) Siinä pääsee kuitenkin tutustumaan vähän syvemmin täkäläiseen kulttuuriin ja näkemään normaalia elämää. Ei onnistu ihan noin hostellissa asuessa.
Jotkut näistä paikoista tarjoaa asumisen ja ruokailun lisäksi myös pientä palkkaa, tyyliin 200 dollaria viikossa.

Osallistuin sit siellä Facebook-ryhmässä yhteen tollaiseen keskusteluun missä moni pientilallinen avautui siitä miten niiden bisnes ja elinkeino saattaa mennä nurin ton viisumisäädön takia. Vapaaehtoistyöstä ei oikein voi tarjota pay slipeja, eikä reissaajat ehkä enää halua tulla tollaisiin töihin jos se ei hyödytä niitä toisen vuoden viisumia hakiessa. Vaikka majoittaja tarjoaiskin sitä "viikkorahaa" ja tekis sen maksamisesta viralliset dokumentit, se ei kelpaa, koska palkan täytyy olla Australian lakien mukainen minimipalkka, ja sitä tollainen ei tosiaan oo, vaikka järjestely miellyttäiskin sekä työnantajaa että -tekijää.
Mä tekisin ihan ilomielin jotain tollaista työtä, oli se sit täysin vapaaehtoista tai tota nimellistä korvausta vastaan olevaa. Enemmän se kokemus siinä kiinnostaa, eikä sitä rahaa tartte tulla niin paljon jos kaikki muut tärkeät kulut katetaan työntarjoajan puolelta. Tää sitten poikikin mulle parikin työtarjousta :D toinen oli joku hevostila New South Walesissa, toinen joku country hotel South Australiassa. Kiitin molempia tarjouksesta, "mutta valitettavasti aion työskennellä sadonkorjuun loppuun saakka nykyisessä työpaikassani". Heppatalli toivotti mukavia reissuja, hotellinomistaja pyysi ottamaan yhteyttä kun olen valmis täällä. Kertoi että heillä on farmeja siinä ympäristössä, että Joonaksellekin vois löytyä töitä. Majoituksen ja ruuan lisäksi tosta myös maksettaisiin sitä taskurahaa. Aion ilman muuta olla yhteydessä kunhan täältä päästään, olis huikeeta päästä tollaiseen! Jopa Jorppis tykkäs ideasta, joten ehkä ollaan etelässä vielä tän vuoden puolella!

Oikeastaan ollaan muutenkin. Ollaan nyt pyöritelty tässä muutamia vaihtoehtoja sille, mitä tehdään kun lähdetään täältä. Kaks kuukautta on aika lyhyt aika ja olis kiva jos olis joku suunnitelma jatkolle. Aluks mietittiin et jos lähdettäis lomalle :D Indonesia on tossa vieressä ja Balilla olis kiva päästä käymään, ja kyllä perkele ollaan tän raadannan jälkeen loman tarpeessa. Sieltä oltais sit lennetty Perthiin ja ostettu sieltä auto ja lähetty länsi- ja etelärannikon kautta kiertämään takaisin itään. Päädyttiin nyt kuitenkin siihen että olis epäkäytännöllistä lähteä nyt ulkomaille. Ollaan jouduttu ostamaan täällä kaikkea paistinpannua sun muuta, mille varmasti on vielä jatkossakin käyttöä, ja kaiken tollaisen kiikuttaminen parin viikon lomaa varten olis ehkä vähän hölmöä. Jätetään se Aasia siis toistaiseksi siihen kun vuosi (tai kaks) täällä on tullut täyteen.

Joten nyt meillä on plan B muovautumassa. Palataan varmaan aluksi Cairnsiin. Haluun vihdoin päästä sinne Valliriutalle snorklaamaan, ja siihen Cairns on paras paikka. Sieltä myös löytyy kaikkien isojen valtakunnallisten autovuokraamojen toimipisteet. Ollaan siis kelattu että vuokrataan pieni camper pariksi viikoksi ja huristellaan sillä vajaat 2000 kilometriä Cairnsista Brisbaneen, ja jos oikein hulluks heittäydytään niin ehkä Sydney'n asti. Tohon matkan varrelle mahtuu ainakin miljoona paikkaa missä haluun ja halutaan käydä. Tällaista camperia ollaan katsottu, kahdelle viikolle hintaa tulis reilut 800 dollaria. Tosta seuraava vaihtoehto olis noin $1120 kahdelta viikolta, mut siellä olis jääkaappi :D

Jos ajaminen täällä ei osoittaudu hirveän paskaksi, ostetaan varmaan oma auto jossain vaiheessa. Mä en oo täällä ajanut vielä kertaakaan, Joonas pari kertaa ja vihannut joka hetkeä. Musta tiet ja liikenne täällä vaikuttaa tosi samankaltaisilta kuin Suomessa - yksinkertaiselta ja helpolta. Esimerkiks Englannissa tiet vaikuttaa paljon kapeammilta ja jotenkin oudoilta. Mut Joonas nyt on semmonen reikä ratissa muutenkin, et eiköhän täälläkin se ajelu sitten tuu lankeemaan mulle. Sen verran joudun periaatteitani syömään et hommataan automaatti (niin vuokra-autossa kuin omassakin, jos sellaiseen päädytään). Kai se vähän helpottaa vääränpuoleiseen liikenteeseen tottumista kun on vähemmän ajateltavaa.

No rupeshan sitä asiaa taas löytymään kun alko vaan kirjottaa. Ois enemmänkin, mut en nyt venytä tästä ihan kilometrimittaista. Ens kertaan! (yritin tähän suurella epätoivolla lisätä pari täytekuvaa, mut tää superb-netti... ei sit saatana!)