Roadtrip pt. 1

Tää 1x kuukaudessahan on erinomainen kirjoitustahti :D jännä miten Suomessa ehti useemmin, vaikka tekemistäkin oli enemmän.

Road trip meni hienosti. Ajettiin 2932,7 kilometriä jossen nyt aivan väärin muista, käytiin jokseenkin kaikkialla missä pitikin ja vähän ylimääräisissäkin paikoissa. Ei paljoa suunniteltu. Askartelin Google Mapsilla hienon kartan kaikkine pysäkkeineen, mutta en saa sitä tähän mitenkään viisasti liitettyä, joten olkoon :D aika suoraa tietä ajettiin, isoimmat koukkaukset rannikolta oli ihan matkan alussa kun ajettiin Cairnsista ensin pohjoiseen ja sitten länteen; Kuranda-Atherton-Millaa Millaa, ja lopussa kun ajettiin Sunshine Coastilta Toowoomban kautta Brisbaneen.

Joka päivä ajettiin varmaan pari, kolmesataa kilometriä, joskus harvoin enemmän ja usein vähän vähemmän. Cairnsista Brisbaneen on siis suoraa tietä noin 1700 kilometriä, joten meille tuli mittariin yli tuhat tollaista haahuilua ja siellätäällä pyörimistä :D Meillä oli se auto siis 14 päivää, vähempikin olis riittänyt. Viimeinen viikonloppu oli lähinnä ajantappoa, oltiin Sunshine Coastilla pari päivää (sieltä on joku sata kilometriä tänne) ja vikaksi päiväksi ajeltiin Toowoombaan koska piti päästä pesemään pyykkiä ja suihkuun. Joku kymmenen päivää olis ehkä ollut parempi vuokra-aika, mut menihän toikin.

Cairnsissa käytiin siis siellä Great Barrier Reefilla snorklaamassa. Meillä oli sellainen superkehuttu matkanjärjestäjä, aavistuksen kalliimpi kuin suurin osa kilpailijoista, mutta oli se sitten sen arvoinenkin. Saatiin aamupala (kahvia ja muffinssia), seilailtiin vajaa pari tuntia ensimmäiseen kohteeseen - meille molemmille iski kevyt merisairaus vaikkei oltu edes krapulassa, mutta saatiin paatilta jotain inkivääritabletteja. En tiedä oliko se se, vai se kun matkanteko loppui, mutta helpotti ja päästiin veteen. Ai sun saatana se oli siistiä, siihen asti varmaan siisteintä mitä olin ikinä tehnyt. Ei sitä ees pysty kunnolla kuvailemaan, se vesi oli lämmintä ja puhdasta, sellasta kirkasta turkoosia ja siellä oli noin tsiljardeja erilaisia kaloja, ihan parin sentin mittasista Joonaksen pituisiin :D Ne korallit oli huikeita. Käytiin kolmessa eri paikassa snorklaamassa, kaikki oli vaan parin minuutin seilailun päässä toisistaan, mut jokaisessa oli vähän erilainen kala- ja korallikanta. Kaks pettymystä tuli kun ei nähty oikeaa Nemoa (valenemoja joo) eikä kilppareita, mut nähtiin valkotäplä(?)hai. Sellanen puoltoistametrinen, tuli ja meni merenpohjaa ja katosi ikiajoiksi heti kun selkänsä käänsi. Se oli aika vinkeä. Hintaan sisälty myös lounas (5/5) ja paluumatkalla saatiin vielä kahvit ja jotain leivonnaisia. All in all oli siisti kokemus, ja herätti halun koittaa laitesukellustakin joskus.

Cairns - paluumatkalla riutalta

Tästä seuraavana päivänä haettiinkin sitten se auto alle. Joonas aloitti kuskina koska mua edelleen epäilyttää automaatit - varsinkin jos niiden vaihdekeppi on ratin takana piilossa eikä siinä normaalissa paikassa. Tästä huolimatta loppujen lopuks mä ajoin melkein aina, Joonakselle tuli ehkä parisataa kilsaa yhteensä :D

Lähdettiin eka vähän pohjoiseen, käytiin Kurandan sademetsäkylässä pyörimässä. Lämmintä oli ehkä 35 ja ilmankosteus noin 1000%, joten oli tosi mukavaa kaikin puolin. Ja voi vittu se tie Kurandaan :D! Se paikka sijaitsee siis vuorella, sinne pääsisi myös sellaista kaapelihissiä pitkin, mut koska molemmat meistä syvästi rakastaa korkeita paikkoja ja varsinkin korkeissa paikoissa killuvia lasikoppeja, jätettiin se väliin. Vaihtoehdoksi jäi ajaa sellaista S-kirjaimen muotoista tietä ylämäkeen. Jyrkkään ylämäkeen. Kiva siellä viidakossa kun jokainen mutka oli about 180 asteinen, täällä ei tunneta turvavälejä ja auto ei kulkenut yli kuuttakymppiä :D ei sillä että oltais yli neljääkymppiä muutenkaan menty. Näitä teitä osui matkan varrella kohdalle yllättävän paljon, muuten ajaminen täällä ei oikeestaan Suomeen niin eroa.

Kuranda oli ihan kiva paikka, siellä oli paljon hippejä ja toripöytien tuotteet oli sit sitä luokkaa. Siellä olis ollut mahdollisuus myös käydä kävelyillä sademetsässä, reittejä löytyi vähän joka lähtöön, mut eihän me nyt. Kerran käytiin tollainen, sekin oli ehkä 300 metriä :D ajeltiin tuolta Athertonin kautta Millaa Millaa'n, koko matka sitä samaa kiemurtelevaa ylä- ja alamäkeä. Jyrkimmät mäet tais olla 10%, niiden varsissa oli monesti sellasia sora"patjoja" joihin pystyis sit ohjaamaan jos lähtis kosla käsistä.

Tällainen löyty Kurandasta. Entinen sotakone Jenkeistä, josta sittemin tuli leffaproppi Australiaan ja jonkun leffan kuvauksissa se romutettiin ja tuotiin tonne eläkepäivien viettoon.

Ne vuoristot johti kyllä hienoihin maisemiin, mut ajokokemus ei ollut paras mahdollinen. Tämä @ Atherton Tablelands

Oltiin Millaa Millaan kylässä yötä yhdessä caravan parkissa, kun rupes tulee jo pimeä ja bensa oli jokseenkin loppu. Seuraavana päivänä käytiin siellä vesiputouksilla ja käveltiin se viiden minuutin lenkki metsässä. Ei nähty vesinokkaeläimiä - pettymys, mut pari käärmettä uiskenteli siellä ja kilppareita oli myös puolisen tusinaa. Jengi käy myös uimassa noilla putouksilla, mitä en ite ihan ymmärrä enää noiden käärmeiden jälkeen :D me ei käyty.

Jatkan tässä lähipäivinä juttua, tästä tulis ihan tolkuttoman pitkä muuten :D ens kerralla sitä laskuvarjohyppyä ainakin!