torstai 16. heinäkuuta 2015

Arkea se on tämäkin

Sitäpä hyvinkin. Ollaan kotiuduttu ja sopeuduttu saareen, ja arki on lähtenyt rullaamaan omalla painollaan. Tää ei ehkä ole se kaikkein tyypillisin working holiday -kokemus, mutta voittanee hedelmänpoiminnan mennen tullen. Eikä tää kyllä ole sitä tyypillisintä arkeakaan, mutta omanlaistansa kuitenkin.


Saavuttiin tänne South Molleen siis maanantaina. Tultiin vieraiden kanssa samalla katamaraanilla. Airlie Beachilta ensin vähän aikaa bussilla Shute Marinaan ja sieltä paattiin ja seilattiin tänne ehkä tunnissa, perillä oltiin ehkä vähän ennen viittä. Eka ilta meni paikkoihin tutustuessa. Tää resortti pyörii siis pääasiassa reppureissaajien voimin, ja meitä on täällä nyt 11 plus omistajat, yksi suomalainenkin tässä ryhmässä meidän lisäksi. Ilmeisesti nyt tilanne on hyvä mitä tulee työntekijöihin, joskus on kuulemma ollut vain viisi tyyppiä, mutta työmäärä on silloinkin sama. Viikon sisään täältä on tosin lähdössä kolme tyyppiä pois, joten saa nähdä onko meilläkään enää niin leppoista ens viikolla..


Nyt ekat kaksi viikkoa ollaan siis palkattomia harjoittelijoita -> tehdään myös vähän lyhyempiä päiviä. Joonas on ulkotöissä (kuten kaikki miehet) ja allekirjoittanut kuuraa ensin aamupäivät vessoja ja huoneita, viettää siestaa iltapäivät ja illalla kaataa baarissa sangriaa kannuihin. Töitä on 6 tuntia päivässä, Joonas tekee 9:30-16:30, välissä tunnin lounas ja mulla on 10-13 ja 18-21:30, välissä puolen tunnin illallinen. Aamupala ja lounas tehdään ite, käytännössä muroja tai leipää, lounaalla yleensä vähän reilummin ja grillataan leipägrillissä, illallinen meille tehdään ja so far on ollut ihan hyvää ruokaa. Viikonloppuisin ollaan kai ite vastuussa myös illallisesta, ilmeisesti yleensä kaikki tekee kaikille vähän jotain ja sillä mennään.


Majoitus on samoissa bungaloweissa missä vieraatkin on. Nyt työntekijöillä on käytössä kai 6 eri mökkiä/kämppää, vaikka kaikkiin mahtuisi kuus nukkujaa. Osa on yksin, osa kaksin, mut tungettiin kolmanneksi tyttöjen huoneeseen (tosin yksi meistä viettää yönsä muualla) ja Joonas on kolmantena poikien huoneessa (tosin yksi niistäkin viettää yönsä vieraissa). Ens viikolla pitäis päästä muuttamaan yhteiseen kämppään kun sitä porukkaa täältä lähtee, se on vähän erilainen huone kuin missä nyt ollaan. Ihan kiva, ollaan oltu nyt maanantaista eri huoneissa ja sitäkin ennen vähintään eri sängyissä hostelleissa, ollut aika outoa.. Täälläkään ei kuitenkaan kauheesti päivällä ehditä nähdä, paitsi syömässä käydään samaan aikaan. Silloin kun mä puoli kymmeneltä pääsen baarista, ollaan molemmat yleensä jo niin väsyneitä ettei juurikaan jaksa mitään tehdä ja mennään vaan nukkuu siitä melkein suoraan.


Viikonloput meillä on vapaata ja kai kahden viikon jälkeen voidaan käydä lauantaisin myös maissa jos tarvitaan kaupasta jotain jne. Saaressa niitä ei siis ole. Rahaa täällä on tosi helppo säästää kun baaria lukuunottamatta sitä ei oikein voi mihinkään käyttää, kolme ateriaa päivässä riittää oikein hyvin. Lähinnä omia viinoja jengi tänne käy hakemassa, karkkia ja sellaista mitä täältä nyt ei saa. Kahen viikon päästä myös pitää päättää et halutaanko jäädä tänne kokoaikaisiksi (tunnit nousee, töitä noin 48h viikossa josta 16 (!!) menee asumiseen ja ruokiin, mut käteen pitäisi tulla joka viikko noin $450)  ja jos halutaan niin pitää sitoutua ainakin kahdeksi kuukaudeksi. Eli syyskuun loppuun täällä pitäisi ainakin olla.. Sillä ei kai vielä ihan kata 88 viisumipäivää, joten jos kuuppa vaan kestää tätä eristyksissä oloa niin ollaan sit ehkä vielä vähän pidempään. Hoidetaan se toisen vuoden viisumi kotiin ja säästetään rahaa, niin voidaan sit kesää vasten lähteä itärannikkoa pitkin etelään. Tai lentää vaikka Perthiin, tai Darwiniin, tai mitä nyt sit halutaan tehdä. Reissata kunnes rahat loppuu ja sit miettiä taas vaihtoehtoja.


All in all, kyllä täällä nyt on. Viikonloppuna lähdetään tutkimaan saarta, iltaisin ei oikein viitti kun on niin jumalattoman pimeetä (esim. Linnunrata näkyy taivaalla aika selkeesti). Täällä resortinkin puolella on kuitenkin huimat maisemat, lintuja on jos ja vaikka minkälaisia (Väinöjä riittää melkein riesaksi asti, just yks ilta yllätin kaks vänkyrää meidän työntekijöiden ruokailutilasta ja ajoin ne pois sieltä) saari on riutan ympäröimää joten kaloja riittää. Saadaan ymmärtääkseni lainata snorkkeleita ja sting suiteja tuolta viikonloppuna ja yleensäkin tehdä vähän mitä huvittaa. Omistajat ei täällä resortissa juuri käy silloin, joten ollaan täällä keskenämme. Yks ranskalainen tyttö sanoi että viikonloppusin tää on vähän kuin elokuva The Shining. Perjantai vielä ja sittenhän sen näkee :D!

Joten tosiaan, kyllä täällä viihtyy omalla tavallaan. Oon vissiin tarpeeks suomalainen nauttimaan tästä eristäytyneisyydestä, moni kuulemma lähtee jo viikon jälkeen pois kun ei vaan kestä tätä. Vaikee kuvitella, täähän on vähän kuin olisi mökillä pitkän aikaa. Mikäs sen mukavampaa!

ps. Katellaan niitä kuvia joskus kun täältä pääsee. Kännykän äärimmäisen hitaan netin varassa mennään, toimii laiturilla jos on toimiakseen..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti